Speeding cars

Mun sähköpostiin oli tullut tänään iloinen yllätys! Nimittäin meili(mä kirjottaisin kyl maili???) tytöltä, joka on lähdössä Ghanaan! Siitä alkoikin muistelu, että mitä kaikki rokotuksia sitä olikaan tullut otettua Ghanaa varten ja miten Ghanassa sairasteltiin... Niin ajattelin nyt teille kaikille muillekkin kertoa, ja hei kertokaa ihmees jos haluutte kuulla jotain tiettyjä juttuja Ghanasta!

Mä taisin ekan kerran mennä sairaanhoitajan juttusille joskus maaliskuun alussa. No mä en ollut vaivautunut ottamaan mistään rokotuksista selvää, koska kuulin etä se hoitaja tietäis niistä. No eihän se tiennyt :-D Siinä sitte mentiin yhdessä rokote.fi:n sivuille ja laitettiin hakusanaksi Ghana. Mullahan oli Hepatiitti A ja B jo ennestään, eli niistä ei tarvinnut enää huolestua. Sain siis Keltakuume(pakollinen), Lavantauti, Meningokokki ja Kolera rokotteet.  Kolera oli kyllä tabletti, mikä laitettii veteen ja se muuttui vadelman makuiseksi vedeksi :-))) Malaria estolääkitystä mulle kaupiteltiin kyllä joka tuutuista, mutta mä olin päätökseni tehnyt. Ei estolääkitystä mulle. Okei, se oli kallis ja salee en olis muistanu ottaa sitä aina silloin ku pitää...  Ja ihmeen kaupalla mä selvisin ilman malariaa, en voi käsittää vieläkään tätä hommaa! Kaikki muut vaparit, joska ei syöny myöskään estolääkitystä sai sen!

Okei, no sit sairastaminen.. Mä sairastuin ekan kerran kunnolla vasta joulukuun puolella. Sairastuinki kunnolla ripuliin ja sehän nyt kun on meille eurooppalaisille niin noloa niin enhän mä Minnekkään sairaalaan halunnut mennä :-D Kärvistelin ilman ruokaa ja juomaa (juomakin tuli ulos raketin vauhdilla) 4päivää, kunnes yks vapaaehtoinen sanoi et nyt Emmi hei lähetään sairaalaan. Herätys oli siinä 4yöllä ja eikun matkaan... Lääkärin taisin nähdä 12 aikaan päivällä ja se antoi mulle jonkun antibiootin. Mitä muuten sai joka pharmasysta, että näin jälkiviisaana olisin vaan voinut mennä hakemaan sen heti ekana päivänä. Se auttoi hetkeksi, mutta sitten juuri ennen joulua alkoin ripuli uudestaan vatsakramppien saattelemana... Se vasta hirveää olikin, krampit ei helpottanu millään ja aina tuli itku. No eikun jollakkin erikoislääkärille. Lääkäri kirjoitti lapulle, että mitä lääkkeitä pitäis ostaa. Noh, loppujen lopuks pharmasyssä ei ollut juuri sitä lääkettä, niin se myyjä kuunteli vähän mun vaivoja ja antoi jotain muita lääkkeitä. Soitin sitte suomeen ja kysyin mun naapurilta joka on lääkäri, että mitäs nää lääkkeet nyt sitten sisältää. Hän käski olla koskematta niihin, olisin kuulemma mennyt ihan sekaisin niistä :-D No krampit kesti vielä muutaman päivän, mutta sitten ne katosi.

Kauhein tilanne oli huhtikuussa. Mun koko leuka turposi niin, etten voinut enää edes hengittää kun makasin sängyllä... Menin sairaalaan ja sinnehän jäinkin sitten heti 2 yöksi. Sen verran pahana olin. Sain tipan käteeni ja 5 piikkiä jotain lääkettä. En vieläkään tiedä, että mitä sinne mun suoneen iskettiin, mutta en kyllä edes halua tietää! Tässä vaiheessa olin niin valmis lähtemään kotiin, mutta peloissaan sen puolesta, etten olisi kunnoltani jaksanut edes Accraan asti.. Sairaalassa pääsin just ja just lävelemään vessaan ja takaisin sänkyyn.. No selvisin siitä onneksi :)

Ja kun näistä sairaaloista tuli puhe, niin täältä tulee lisää. Ghanalaisessa sairaalassa sä et saa vettä, vaan se tulee itse ostaa. Myös kun sulle tuodaan pillereitä, niin henkilökunta olettaa, että sulla on oma vesi mukana. Ruokaa ei tipu, hoitajat vaan kehottaa hakemaan ruokaa, mutta missä kunnossa mäkin olisin kadulle ruokaa lähtenyt hakemaan:-D Onneksi toisena päivänä mun koulusta yksi mies tuli katsomaan mua. Ja vessapaperi samoin, se täyty itse ostaa. Sairaanhoitajia ei kiinnosta tippaakaan, kuinka sua sattuu kun he yrittävät runnoa sitä piikkiä sun käteen. Se voi helposti mennä väärään kohtaan ja sitten uusi yritys. Hygienia on myös ihan eri levelillä. Mulla laitettiin jotain piikkiä käteen ja se neula tipahti lattialle, no eikun vaan nostettiin se sieltä ja uus yritys..

Niin sainhan mä tälläsen kivan pikku tulehduksenkin jalkaan..

Ja kaaduin kerra..

Ton kanssa nukkuminen ei ollut muuten ihan helppoa..

Tältä mä näytin ekana päivänä sairaalassa, ja tää oli vasta alkua. Kelatkaa toi 3 kertaa suurempana.

 Yksi vapaaehtoinen oli sairaalassa töissä. Tai siis tekees vapaaehtoisduunii. Sain siltä nää loput kuvat, mut tää oli ihan perus sairaala, millasia muutkin oli.

Mut joo, oon kyllä kiitollinen tästä suomen terveydenhuollosta! Tänään juuri olin tutkimuksissa sairaalassa (Ghanatautien takia) ja otettiin 14putkiloa verta. Se meni niin kivuttomasti!!!